KuistioJorma Heikompien ja ympäristön puolesta

Vuotos on suojeltu

Pasi Lehmuspellon mukaan (Lapin Kansa 16.2.) Vuotoksen alueen suojelua puolustavien olisi kerrattava kaikki seikat, joiden perusteella KHO totesi 2002 altaan olevan lainvastainen. Hän heittää perusteettomia syytöksiä suojelua puoltavia henkilöitä kohtaan ja väittää, että tuulienergian tuki valuisi ”veroparatiiseihin”.

Lappiin on ajettu Vuotoksen alueen luonnon tuhoavaa tekoallasta vuosikymmeniä. Sitä yritetään nostaa keskusteluun eri nimillä ja perusteilla uudestaan. Se, etteivät luontoa puolustavat jaksa toistella KHO:n kirjaamia perusteita, on ainoa oikea tapa suhtautua provosointiin. Suojelun vastustajat yrittävät luoda turhaa vastakkainasettelua. Tosiasiat eivät miksikään muutu ja ”keskustelu” jankkaamalla samoja asioita ei ole keskustelua.

Vuotoksen alue on todettu luontoarvoiltaan korvaamattomaksi. Se on liitetty siksi EU:n Natura-verkostoon. Sinne on perustettu Suomen lakien mukainen soidensuojelualue. Perusteet löytyvät KHO:n päätöksestä: 18.12.2002/3339 KHO:2002:86.

Lehmuspelto heittää kaltaisteni, vain ja ainoastaan demokratian pelisäännöin toimivien, Vuotoksen luontoa puolustavien päälle loukkaavan syytöksen. Hänestä luontoa suojeleviin päätöksiin vetoavat ”piirit, jotka vaikuttamisessaan herkimmin turvautuvat häiriköintiin ja ilkivaltaan.” Mihin hän perustaa väitteensä? Itse en tunne tällaiseen ryhmään luettavia, Vuotoksen luontoa puolustavia henkilöitä.

Tuulivoimasta voi olla mitä mieltä haluaa, mutta julkisuuteen ei pidä tulla kertomaan muunneltua totuutta. 80 miljoonan euron kokonaistuesta (2010–13) eniten tukea saaneet Tuuliwatti Oy (17), Rajakiiri Oy (8,6) ja Haminan Energia (3,7) ovat kotimaisessa omistuksessa.

Tuulienergia ei ole ainoa valtion tukema energiantuotantomuoto. Tänä vuonna tuulienergiaa tuetaan noin 96 miljoonalla eurolla, mutta myös nesteytetylle maakaasulle (LNG) maksetaan tukea 52 ja metsähakevoimalle 54 miljoonaa euroa. Näin valtio ohjaa energiantuotantoa demokraattisesti valittuun suuntaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Se mitä tuetaan, pitäisi myös tuottaa ja työllistää.

Esimerkiksi Alholmens Kraft metsähakevoimalat sai 2014/2 tukea n. 280 000 euroa, kun laitokset tuottivat 22 000 MWh verran sähköä.
Alholmens Kraft työllistää 400 henkilöä, 50 on laitoksilla käyttöhenkilöstönä ja 350 polttoaineen tuotannossa ja -käsittelyssä. Lisäksi työllistetään epäsuorasti parisensataa ihmistä.

Samaan aikaan Ii:n Olhavan kahdeksan 3 MW:n voimalaa sai tukea 1 200 000 euron edestä ja tuottivat 16 500 MWh:n verran sähköä.

Olhavan tuulivoimalat työllistävät korkeintaan yhden huoltomiehen ja lumenauraajan. Eli kolminkertainen tuki pienemmästä määrästä sähköä ja työllisyysvaikutus mitätön.

Tuulivoimaa puolustetaan ilmaisena energiana. Tuulivoimaloiden on kaukana ilmaisesta energiasta ja erittäin huonosti työllistävää.

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio

Jaakko se taistelee tuulimyllyjä vastaan. Tänään 22.2.2015 hänelle ja meille kaikille tuotiin lukemisen arvoisia lukuja tiedoksi Lapin Kansan yleisönosastolla:

"...Syksystä 2014 alkaen tuulivoimaa on ollut Suomessa jo niin paljon tarjolla, että sen vaikutus sähkön hintaan näkyy selvästi.

Joulukuun 2014 ja tammikuun 2015 välisenä aikana hyvätuulisina päivinä, kun tuulivoiman osuus kaikesta myydystä sähköstä oli 2–4 prosenttia, maksoi koko sähkömarkkinoilta ostettu sähkö noin 950 000 euroa vähemmän kuin vähätuulisena päivänä, jolloin tuulivoimaa oli markkinoilla 0,1–1 prosenttia. Kovatuulisena päivänä tuulivoimalle maksettavan tuen määrä oli arviolta noin 500 000 euroa päivässä.

Näin ollen yhteiskunta nettosi tuulisähköä tukemalla yli 400 000 euroa hyvätuulisena päivänä. Ja tämä tapahtuu tänä päivänä, näillä meidän matalilla sähkön hinnoillamme..."

"...Lisäksi tuulivoima työllistää Suomessa laajasti: jo tällä hetkellä komponenttiteollisuudessa työskentelee 2 000–3 000 henkilöä, hankekehityksessä 2 200 henkilöä. Siinä vaiheessa, kun meillä on 2 500 MW tuulivoimakapasiteetti (2020 tavoite), voi tuulivoima työllistää Suomessa jopa 11 000 henkilöä."

Kirjoittaja Anni Mikkonen on Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Lisäksi tuulivoima saastuttaa eikä tuo yhtään grammaa CO2-päästöjen vähennyksiä.

Suomen, Ruotsin ja Norjan tuulivoiman säätövoima on vesivoima, jolloin tuulivoima toimiessaan syrjäyttää vesivoimaa eikä päästöjen vähennyksiä synny yhtään ainoata grammaa. Vihreä energia korvaa vihreän energian.

Kun huomioidaan tuulimyllyjen komponenttien valmistuksen tuottamat päästöt ja tuulivoimarakentamisen tuhoamat hiilinielut, jää taseeseen saastuttamaan huomattava määrä päästöjä, joita tuulivoima ei elinaikanaan poista ollenkaan.

Sen sijaan, kun LNG-kaasuvoimlaitoksilla korvataan hiilivoimalaitoksia, saadaan päästöt vähenemään 1/4 osaan.

Tässä on se suuri ero.

Ainoastaan pienimuotisen tuulivoimarakentamisen voidaan todeta vähentävän päästöjä. Kun esimerkiksi kesämökillä bensiinikäyttöinen generaattori korvataan pienillä tuulimyllyillä, saadaan silloin päästöjen vähennyksiä aikaan.

Teollisuusluokan myllyt, jotka yhdistetään valtakunnan verkkoon, sitä vastoin vain tuottavat lisää päästöjä.

Toimituksen poiminnat