KuistioJorma Heikompien ja ympäristön puolesta

Tuulivoimaa on haluttu

Kuluneen elokuun aikana tiedotusvälineissä on hyökätty voimakkaasti tuulivoimaa vastaan. Kritiikki on koskenut ennen kaikkea nykyistä takuuhintajärjestelmää, mutta samalla laajemminkin tuulivoimaa. Tuulivoima tulee kritiikin mukaan kalliiksi ja sotkee sähkömarkkinat. Kritiikki on suurelta osin perusteetonta.

Sähkön kulloinenkin hinta määräytyy kalleimman tuntituotantohinnan mukaan.  Mikäli 65 €/MWh maksavaa kaasuvoimaa tarvitaan sähkön kysynnän kattamiseen, 45 € /MWh tuotantokustannuksin toimivasta ydinvoimasta saadaan todella suurta voittoa, sillä sillekin maksetaan tuo 65€/MWh. Hintajärjestelmä tuottaa sähköntuottajille ”ylimääräistä” tulosta ja siksi suuret sähköntuottajat ovat huolissaan tuulivoimasta. Tuulivoiman tuotannon lisääminen johtaa siihen, että aina vain harvemmin joudutaan turvautumaan erittäin korkeahintaiseen varakapasiteettiin ja entistä harvemmin päästään siis ”vedättämään” sähkönhintaa ylöspäin. Voisiko hinta määräytyä oikeasti markkinaehtoisesti?

 Tuulivoima on todettu selvityksissä vesi- ja ydinvoiman jälkeen kolmanneksi edullisimmaksi tavaksi tuottaa sähköä. Tuulivoiman tuotanto olisi kannattavaa myös ilman tukia. Tuet ovat poliitikkojen valitsema keino nopeuttaa tuulivoiman rakentamista päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Takuuhintajärjestelmän tavoitteena on biokaasu-, puupolttoaine- ja tuulivoimaloilla tuotetulle sähkölle vähintään 83,5 €/MWh hinta. Syöttötariffi on suuruudeltaan enintään 53,5 €/MWh eli tuo 83,5 €/MWh tavoitehinta ei toteudu tilanteissa, joissa sähköä myydään alle 30 €/MWh. Julkisuudessa on ainakin rivien välissä annettu ymmärtää, että sähköenergian takuuhintajärjestelmän kustannukset ovat yllätys. Tämä ei ole totta ja sen voi todeta vaikkapa VTT:n vuonna 2012 tekemästä ”Arvioita uusiutuvan energian lisäämisen vaikutuksista Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja kansantalouteen” -selvityksestä, jossa on ennustettu nykyiset ja tulevat takuuhintajärjestelmän kustannukset hyvin tarkasti.

Takuuhintajärjestelmän keskeisimpänä luojana oli Suomen Keskusta ja sen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Nykyinen takuuhintajärjestelmä ei ehkä ole paras mahdollinen tukimuoto ja sitä voidaan luonnollisesti rukata, kunhan tavoite puhtaan energiantuotannon ja samalla myös tuulivoiman lisäämisestä pidetään kirkkaana mielessä. Suomi on sitoutunut EU:n päästötavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi on ”käännettävä kaikki kivet”. Siksi tuulivoiman lisääminen ehkäpä aina 10 %:in asti kaikesta sähköntuotannosta ei ole huono tavoite.

Itse en ole koskaan ajatellut, että parempi ympäristö tai tulevaisuus tehtäisiin nolla -kustannuksin. Tosiasia on kuitenkin se, että pitkällä aikavälillä ilmaston lämpenemisen aiheuttamat kustannukset ovat uusiutuvaan energiaan sijoitettaviin rahoihin verrattuna moninkertaiset.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Tuulisähkö poikkeaa kaikesta muusta tuotannosta (pl.aurinkosähkö, mutta sitä on minimaalisen vähän) siinä, että sen tuotanto on hallitsematonta. Tuulisähköstä ei juuri tästä syystä ole varakapasiteetiksi. Minä olen oppinut jo 30 vuotta sitten, että kaasuturbiineilla tuotettu sähkö on kaikkein kalleinta ja sitä tarvitaan vain poikkeustilanteissa jonkun voimalan yllättävässä tuotantokatkossa tai kovien pakkasten aikaan.

Yle uutisoi pari päivää sitten tuulisähkön tuotannon olleen samaa luokkaa kuin Olkiluodon ydinvoimalan. Tämä siis tilanteessa jossa on myrsky ja sähköjä katkeilee. Seuraavana päivänä oltiin taas päiväjärjestyksessä ja 10% tuotannossa edellispäivän määrästä. Toimittajat eivät kysele jouduttiinko muuta sähköntuotantoa ajamaan huipputuulen aikana ajamaan alas mutta silti pitämään voimalat valmiudessa.

Tanska, tuo tuulisähkön supervalta maksaa jo sähköstään Euroopan kalleinta hintaa: Sielläkin on herätty todellisuuteen samoin kuin Saksassa jossa sähkön hinta on luonut energiaköyhiä ihmisiä joilla ei ole vara maksaa sähkölaskujaan. Sekä Saksassa, että Tanskassa on kaikessa hiljaisuudessa edelleen käynnistelty ja pidetty kunnossa hiilivoimalaitoksia ihan vain siksi, koska kummassakaan maassa ei ole juuri vesivoimaa ja hiilivoimala on ainoa luotettava keino (ydinvoiman ohella) tuottaa sähköä.

Enkä kyllä ymmärrä miksi juuri hiilivoimaloita pitäisi ajaa alas. Sitä samaa hiilenpolttoa on myös puu ja turve sekä myös jätteenpoltto. Tehottomampaa tosin.

Vihreätkin ovat viimein heränneet tuulisähkön ongelmiin, mutta tapansa mukaan ovat asiasta visusti hiljaa:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016082422217949_u...

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio

Tuulivoima tarvitsee luonnollisesti säätövoimaa. Kivihiilen, turpeen ja puun poltot eroavat huomattavasi hiilen kierron nopeuden osalta. Jätteen poltto poikkeaa siksi, että hiili vapautuisi jokatapauksessa ilmakehään ja siksi sen on ekologisempaa käyttää energiantuotantoon kuin päästää "harakoille".

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Mitä se on se tuulisähkön säätövoima? Tuulisähkö on tuonut uuden komponentin tehonhallintaan ja se on kasvava tuotanto ilman kulutusta. Tämä vaatii muun tehon poiskytkentää ja sen on tapahduttava nopeasti. Paras tapa olisikin ajaa ylimääräinen tuulisähkö vastuksiin ja lämpönä harakoille.

Minun logiikallani hiiltä kannattaa polttaa ja puuta säästää, koska metsät imevät hiilenpoltosta syntyneen CO2:n vaikka itse pidäkin koko ilmastonmuutoskeskustelua täytenä huuuhaana.

Jätteenpoltossa vihreät ovat kääntäneet takkinsa. Ei ole kauaa siitä, kun jätteenpolttolaitoksia vihreät rajusti vastustivat.

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio Vastaus kommenttiin #18

Tuulisähkö, kuten muunkin sähköntuotannon parasta säätövoimaa on vesivoima, jota Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla riittää yllin kyllin. Ja totta, olemme kääntäneet kantamme jätteenpoltosta. Aiempi tavoitteemme siitä, että jätteen määrää saataisiin vähennettyä, ei ikävä kyllä ole osoittautunut realistiseksi. Siksipä on älykkäämpää myöntää tosiasia ja valita toiseksi paras vaihtoehto. Se nyt on sitten tämä jätteenpoltto.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #19

Ei riitä vesivoimaa jos Norja rakentaa lisää siirtokapasiteettia Saksaan missä säätövoiman kysyntä on valtavaa. Vesivoimasähkön osuus on noin 10-15% kokonaistuotannosta eikä sitä ole tarkoitettu nopeasti vaihtelevan tuulisähkön tehokommpensointiin muutenkaan, vaan vastaamaan vuorokausivaihteluihin.

Hyvä että kanta jätteenpoltossa on muuttunut, mutta kannattiko se vastustaa alun perinkään?

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jorma

Koulutettu, sivistynyt ja vielä opettaja : ei voi olla niin, että olet noin totaalisesti ulkona energiatekniikasta/politiikasta.

Muutama räikein heittosi korjaus ; tämän kun on tehnyt jo kymmeniä kertoja, turhauttaa:

"Tuulivoima tulee kritiikin mukaan kalliiksi ja sotkee sähkömarkkinat. Kritiikki on suurelta osin perusteetonta."

http://www.hs.fi/mielipide/a1388748339086

"Tuulivoima on todettu selvityksissä vesi- ja ydinvoiman jälkeen kolmanneksi edullisimmaksi tavaksi tuottaa sähköä. Tuulivoiman tuotanto olisi kannattavaa myös ilman tukia. "

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221980-...

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221980-...

Jos Sinä Jorma olisit - niin kuin tavallisesti on - nuori ihqu-vihreä, joka nuoruuden innolla kumoaa kaikki fysiikan lait ja uskoo kaiken sen ´kauniin valheeen´ mitä ´isommat vihreät kertovat ´, mutta ei : aikuinen mies ; todella masentavaa...

Tämän olen kirjoittanut kymmeniä kertoja , tehdään se nyt taas :

Jorma : täältä näet tuulen/auringon suurmaan Saksaan asennetun sähkötehon:

https://www.energy-charts.de/power_inst.htm

1. Tuuli/aurinkotehoa n. 90 GW
2. Saksan sähkötehon tarve on n. 80-90 GW.
3. Nyt seuraavassa opintopiirinne kokokuksessa pohditte yhdessä; miksi Saksa ei sulje pahisvoimaloitaan , vaikka hyvistä on yllin kyllin?

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio

Asiattomuuksiin en viitsi reagoida, mutta sinun on syytä muistaa, että Korholalla on oma missionsa. Tuosta voit lukea hieman objektiivisempaa dataa: lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041353.pdf

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Jorma ; menemme aivan perusasiaan:

Voiko tuuli/aurinkovoimalla korvata jotain pahisvoima ( ydin, hiili, jne..)?

Ei voi ja tämä on ollut se karvas sähkötekninen tosiasia , joka on valjennut nyt saksalaisille ja pikku hiljaa meille suomalaisillekin ; me kaikki tietenkin haluaisimme , että asia ei olisi niin.

Jos tämä on Sinulle uutinen , uskallan kehottaa Sinua tutustumaan sähköverkon toimintaan ; se ei ole mikään paneeli+akku-mökkisähköjärjestelmä.

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vap...

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio Vastaus kommenttiin #10

Sähköntuotantoa ei voi muuttaa sormia napsauttamalla mihinkään suuntaan. Mutta suunta on tärkeä ja uusiutuvalla energialla tullaan vuoteen 2050 mennessä korvaamaan kaikki fossiilinen energia ja paljon, hyvin paljon ydinvoimaa.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #14

Sähköntuotannossa toki kannattaa öljynpoltto lopettaa, mutta fossiiliset polttoaineet ovat vielä pitkään ainoa keino mahdollistaa lentoliikenne ja raskas tavarankuljetus.

Onko koskaan tullut mieleen millä sähkö tuotetaan esim. Kreikan tai Kanarian saarilla, ylipäätään siellä missä ei ole suuria hiilivoimalaitoksia?

Oikein, diesel- ja kaasuvoimaloilla joissa esim. Wärtsilä on maailman huippua.

Pekka Pylkkönen

Ilman varastointitekniikkaa tuulivoima on täydellisen päätöntä. Tukiaiset tulisi suunnata alan tutkijoille eikä ajaa keskeneräisiä ratkaisuja teolliseen mittakaavaan.

Ilmasto varmaankin muuttuu, mutta sillä että annamme tutkijoille pari vuosikymmentä aikaa etsiä fiksut ratkaisut ei menetetä siinäkään suhteessa mitään.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3
>....lman varastointitekniikkaa tuulivoima on täydellisen päätöntä. ...

ooo

Varastointitekniikka tulee...... ei kannata jarruttaa kehitystä. Kiinalaisetko sen tekevät...sieltä on ennenkin tullut suuria keksintöjä..... Kiinassa tehdään tuulivoimalla enemmän sähköä kuin Suomessa muilla keinoin yhteensä

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio

Varastointia varten meille on rakennettu suuret teko- ja voimalaitosaltaat, joita kaiken lisäksi on Ruotsi ja Norja "väärällään".

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

En löytänyt tuoreempia lukemia, mutta vuonna 2012 vesivoimaloiden ohi oli juoksutettava ( altaat täynnä) 1140 GWh:n edestä energiaa. Se on neljä kertaa enemmän kuin sinä vuonna tuulivoimalat tuottivat energiaa. Vesivoima on Suomessa pää-säätövoima.

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio Vastaus kommenttiin #11

Säätövoiman kannalta merkitystä on sillä, miten paljon vettä juoksutettiin turbiinien läpi. Pelkästään Kemijoki Oy tekee yli 5000 GWh vuodessa. Vesivoimaa riittää vallan mainiosti tuulivoiman nykyiseen ja lähivuosien säätelyyn.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Meillä on jo nyt liian vähän allaskapasiteettia joten rakennetaan sitten Vuotos ja Kollaja.

Lisäksi ne ovat väärässä paikassa. Jos meillä on tuulivoimaloita pitkin rannikkoa niin niiden tuottama liikasähkö pitäisi pystyä siirtämään sellaiseen paikkaan jossa sillä pyöritettäisiin vesipumppuja joilla vettä pumpataan varastosäiliöön. Suomessa ei ole yhtään pumppuvoimalaa. Vaikka olisikin, niin siirtoyhteyksien rakentaminen sinne missä niitä olisi olisi hyvin kallista muutenkin karkaavissa sähkön siirtohinnoissa.

Teko- ja voimalaitosaltaat ovat ihan eri asioita, niissä varastoidaan jokien vettä jota tulee virtaamasta lisää.

Norjassa toki on pumppuvoimaloita mutta ne ovat monena vuonna täynnä ja siirtolinjaongelmat ovat vieläkin massiivisemmat. Toisekseen Nordpool ei ole mikään sellainen asia joka tulee olemaan aina olemassa.

Linkki pumppuvoimalaan:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pumppuvoimalaitos

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Tuulivoimaa tuetaan valtion varoista joka vuosi 300 miljoonalla eurolla 12 vuoden ajan. Tuki tuo Suomeen kahden ydinvoimalan tehon verran uusia tuulivoimaloita. Tuulivoimalan omistajat saavat yli 80 €/MWh riskittömän syöttötariffin mukaista korvausta valtiolta ja sähköpörssistä. Muut sähkön tuottajat saavat sähköpörssistä noin 30 €/MWh. Tuulivoimaloiden voitto on ollut suurempi kuin liikevaihto, koska valtion maksamaa tukea ei lasketa liikevaihtoon. Näin kehittyy joukko uusia miljonäärejä, suoraan budjetista, valtion varoista. Tämä tuskin on energiapolitiikan tarkoitus."

Tämä on lainaus Eeva-Riitta Korholan Blogin lopusta. Todellakin, tuulivoiman ylisuuri tuki on kelvottomista energiapolitiikkaa, mitä olla voi. http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221980-...

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Totta ja loppulasku , joka siis menee Kankkulan kaivoon ilman minkäänlaisia CO2 vähennyksiä, on meille n. 4 miljardia eli 4000 miljoonaa euroa.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Tuolla logiikalla ajateltuna polttoaineveroja maksetaan ja ollaan maksettu paljon enemmän ja tullaan maksamaan...Voi että meitä sitten kynitään ja suurelta osin maksamme ihan vapaaehtoisesti. Sähköä tarvitaan jokaisena päivänä, mutta polttoainetta paljon myöskin huvituksiin...niin ja polttoaineveroissa ei edes loppulaskua ole olemassakaan.....

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio

Korhola hämmentää hieman epämääräisellä ilmaisullaan. Syöttötariffi on maksimissaan 53,5 €/MWh. Ja tuo takuuhintajärjestelmä, se on, kuten kirjoitin, kepulaisten idea ja sen voisi varmaan korvata jollain muulla, fiksummalla tuella.

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

No johan on taas tuulivoiman vastustajat mielipuuhissaan....ja niin no asiaan. Hyvän blogin kirjoitit Jorma.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tuulivoimala ei ole sieni joka putkahtaa maasta ja alkaa tuottamaan sähköä. Tuulivoimalan rakentamiseen tarvitaan valtava määrä energiaa ja luonnonvaroja, mm. terästä, tätä tulee harvoin ajatelluksi.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Taas yksi hyvä syy olla äänestämättä Vihreitä.

Vihreiden politiikka on useilla alueilla ja varsinkin energiapolitiikka on sellaista, että tulevaisuudessa, mahdollisesti, todennäköisesti, ehkäpä, kyllä varmasti jo 2050-luvulla.

Kaikki perustuu olettamiin, ei Vihreitä kiinnosta se, mitä energia tavalliselle kuluttajalle maksaa, tai mitä haittoja uusista energiasuunnitelmista on kansantaloudelle. Kaikki on hyväksyttävää, kunhan jokaiseen lauseeseen lisää ainakin kerran sanan uusiutuva.

Käyttäjän KuistioJorma kuva
Jorma Kuistio

Kasvihuonepäästöissä Don Quijote -asenteen omaavien kanssa on minun turha keskustella.

Toimituksen poiminnat