KuistioJorma Heikompien ja ympäristön puolesta

Vaihtoehtoinen totuus tulvasuojelusta?

En tiedä, mistä Jaakko Ylitalo (LK/PS 10.2. http://www.lapinkansa.fi/lukijat/tietamattomyytta-ja-tunteenpaloa-15898703/) lukunsa saa, mutta voin kertoa, että Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä ”Vedenpidättämisen taloudellinen merkitys tulvariskien vähentäjänä – koealueena Pori” todetaan tulvavahinkojen olevan Porissa kerran 250 vuodessa tapahtuvassa tulvassa 130–230 miljoonaa euroa. Sen sijaan Kemijoen tulvaryhmä arvioi raportissaan ”Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021” Rovaniemen vahinkojen olevan vastaavassa tulvassa 86 miljoonaa euroa.

Tästä huolimatta Kokemäenjoella ei varauduta niin suuriin tulviin kuin Kemijoella. Miksi ei? Siksi, että lappilaiset poliitikot ajavat Vuotoksen allasta keinoista piittaamatta. Virkamiesasiantuntijathan olivat eri mieltä.

Ilmasto-opas.fi-sivustolta löytyy päivitettyjä arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Lapissa. Siellä kerrotaan, että ”…pohjoisessakin lumipäivät vähenisivät 20-30 % ja lumipeitteen massasta menetettäisiin 40-70 %”, ja että ”Lapissa routakerros ohenee vuosisadan puoliväliin tultaessa noin neljänneksellä, vuosisadan loppupuolella jo 30-40%.”

Routakerroksen väheneminen tarkoittaa luonnollisesti sitä, että suurtulvan mahdollisuus pienenee maan imiessä sulamisvesiä. Jatkossa Kemijoki Oy:llä tulee olemaan tekemistä nykyisten altaiden täyttämisessä.

Ylitalo ei tunnu vieläkään ymmärtävän, ettei joen virtaaman määrällä ja tulvavahinkojen suuruudella ole mitään tekemistä keskenään. Kemijoessa suurtulvassa virtaama voi olla 4 000 kuutiota sekunnissa, Amazonin keskivirtaama on 120 000 kuutiota sekunnissa. Tästä huolimatta Amazonilla ei ole koko ajan jatkuvat, Kemijoella sattuvaan suurtulvaa nähden 30 kertaiset vahingot.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat