Metsä sitoo hiiltä
EU-parlamentin ympäristövaliokunnan päätös Suomen metsien hiilitasetta koskien on herättänyt varsin tyypillistä parran pärinää Suomessa. Kuvaan kuuluu, ettei päätöksen taustalla olevaa ajatusta edes haluta tuoda julki. Päinvastoin, tilaisuutta käytetään hyväksi perinteiseen, läpi historian tuttuun tapaan: Yhteisen vihollisen uhka pitää omat joukot yhtenäisinä.
EU–päätöksen takana on tosiasia, että jokainen metsään jäävä puukuutio sitoo hiiltä enemmän kuin sieltä pois viety. Sillä, mihin pois viety puu käytetään, on merkitystä sen kannalta, kuinka paljon ja ennen kaikkea kuinka nopeasti ilmastolle vaarallista hiiltä siitä vapautuu. Selluloosan käyttö erilaisiin lyhytikäisiin tuotteisiin ei ole ilmastoa ajatellen yhtään parempi kuin puun poltto sellaisenaan. Ja Suomen hallituksen valitsema liikenteen päästöjen rajoittamiseen tähtäävä biopolttoainestrategia on suorastaan vastuuton. Tosiasia on, että puun käyttö biodieselin valmistukseen aiheuttaa hiilipäästöjä yli kaksi kertaa niin paljon kuin fossiilisen dieselin käyttö (Ilkka Savolainen, VTT:n tutkimusprofessori, emeritus). Se, että biodieselin hiili sitoutuu puun kasvun myötä uudelleen metsiin, ei juurikaan auta ilmastonlämpenemistä ajatellen. Ilmastoa ajatellen hiilidioksidin määrä ja kasvihuoneilmiön vahvistuminen on saavuttamassa kriittisen rajan, jonka jälkeen lämpeneminen karkaa käsistä ja ihmisen toimilla ei sen jälkeen ole enää vaikutusta. Eli on kiire ja hiili sitoutuu myös metsään liian hitaasti.
Tuhkan päälle ripottelun ja yltiöpäisen voihkimisen sijaan suomalaisten olisi otettava lusikka kauniiseen käteen. EU ei hyväksy suomalaisten kansallisten taloudellisten etujen ajamiseksi tekemää tulkintaa siitä, että puun lisääntyvä käyttö olisi meidän tapamme osallistua ilmastotalkoisiin. Meidän on katsottava tulevaisuuteen ja haettava ratkaisua ilmaston lämpenemiseen yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Siihen kuuluu tuuli- ja aurinkosähkön käytön lisääminen ja innovointi tuotteisiin, joiden tuotanto on koko ketjua ajatellen vähäpäästöistä. Siihen ei kuulu utopia siitä, että muusta maailmasta poiketen Suomessa käytettäisiin erilaisia, ”bio”dieselillä toimivia henkilöautoja. Eikä siihen kuulu se, että yhteiskunnan ja veronmaksajien varojen käyttö päästöoikeuksilla keplotteluun. Näille varoille on huomattavasti parempaa käyttöä koulutuksessa ja clean tech –yritysten tukemisessa.
Oma näkemykseni blogistani ”Totuus ihmisen aiheuttamaksi uskotusta ilmastonmuutoksesta”:
”Johtopäätöksenä on todettava se, mitä jo aikaisemminkin olen näillä puheenvuorosivuilla esittäyt:
”Kun ihmisperäiset hiilidioksidipäästöt eivät lämpenemistä hallitse, ainoaksi, toimivaksi ratkaisuksi sen suhteen, mitä ihminen voi tehdä, jää luonnollisiin ilmastonmuutoksiin varautuminen ja niihin sopeutuminen. Hiilidioksidipäästöjen toimimattomaksi osoittautuneen vähentämisen sijasta nimenomaan tähän ilmastonmuutokseen varautumiseen ja siihen sopeutumiseen pitää poliitikkojenkin päätöksissään ensisijaisesti huomionsa kohdistaa.
Mitä energiapolitiikkaan tulee, siinä ei ole sijaa hiilidioksidipäästöjen toimimattomiksi osoittautuneille rajoitustoimenpiteille. Etusijalle on pantava riittävän puhtaasti tuotetun, kilpailukykyisen energian saannin turvaaminen.”
Ilmoita asiaton viesti
Hiilitase lasketaan niin, että aikaisempia hakkuita verrataan tuleviin hakkuisiin. Siitä tulee joko päästö tai nielu tai ei kumpaakaan.
Eniten parranpärinää on aiheuttanut mielestäni kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Tällä en viittaa kaikkiin päästöihin nyt ja menneisyydessä vaan viittaan tähän Lulucf-sektorin päästövaikutuksen määrittämiseen. Sanotaan, että laskentatapa suosii niitä maita, jotka ovat vertailujaksolla 2000-2012 hakanneet paljon suhteessa metsien kasvuun. Onko näin?
Ilmakehä on yhteinen ja päätös koskee koko EU:ta. Siksi metsien ja maankäytön hiilinielu pitäisi arvioida koko EU:n alueella. Kaikilla mailla pitäisi olla velvollisuus kasvattaa hiilinielua ja -varastoja. Jos menneitä hakkuita katsotaan, niitä maita, jotka ovat hakanneet eniten suhteessa metsien kasvuun, pitäisi kurittaa eniten. Nyt asia menisi juuri päin vastoin, jos ympäristövaliokunnan kanta voittaa.
Biodiversiteetti on tärkeä monessa mielessä ja sillä on arvo jo sinänsä. Se pitää huomioida Suomessa nykyistä paremmin ja ennen kaikkea muualla Euroopassa. Sen sijaan nuo hiilinielulaskelmat ovat pelleilyä niin kauan kuin kaikki EU-maat eivät ole samalla viivalla. Kaikilla pitäisi olla hakkuukiintiö, joka on suhteessa metsien kasvuun. Siinä tulisi joillekin maille kiire vähentää hakkuita ja istuttaa puuta, ja myös suojella metsiä.
Ilmoita asiaton viesti
– Jos menneitä hakkuita katsotaan, niitä maita, jotka ovat hakanneet eniten suhteessa metsien kasvuun, pitäisi kurittaa eniten. Nyt asia menisi juuri päin vastoin, jos ympäristövaliokunnan kanta voittaa.
Näin!
Ilmoita asiaton viesti
Taas kerran yksipuolinen näkemys asiasta. Kuvitellaan, että kaikki hakattava puu menee bio-dieseliksi tai selluksi. Tehdään laskelmat sen pohjalta ja hups, unohdetaaan kokonaan, että Suomi käyttää energiaksi myös kivihiiltä, joka olisi jo valmiiksi siellä maan uumenissa.
Luulisi arvoisan Mensan jäsenen ymmärtävän paremmin kokonaisuutta.
Hän puhuu aidan seipäästä, eikä näe metsää puilta.
Jos kerran kivi kengässä on bio-diesel, niin silloin pitää kritisoida sitä, eikä metsän hyödyntämistä. Miksi yritetään kerta kerran jälkeen todistaa sellaista, mikä ei oikeasti liity asiaan mitenkään, eli hiilen hautaamista maan uumeniin, kun samalla poltetaan kivihiiltä, mineraaliöljyä ja maakaasua.
Miksi suomalaisten tulee aina olla muiden vietävänä? Ostetaan ulkomailta kivihiiltä, öljyä ja maakaasua, mutta kielletään oman metsän ja turvesoiden tuotanto jos jonkinlaisilla verukeilla.
Tehdään asiaa (muka) tukevia tutkimuksia, jossa tutkaillaan avohakkuiden vaikutusta 20 vuoden jaksolla, vaikka metsän tuotantoikä on moninkertainen tutkimusjaksoon nähden. Nypitään siis rusinat pullasta ja leivotaan niistä propagandakakku.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se iso kuvio menee. Blogisti ei halua nähdä kokonaistilannetta, että fossiilisia polttoaineita käytetään koko ajan ja Suomi muiden mukana. Suomen pitäisi yhteisen hyvän nimessä tilapäisesti säästää metsähakkuissaan. Kohtuullista on, että jos Tanska esimerkiksi käyttää omaa kaasuaan, niin kyllä samalla logiikalla Suomella on oikeus käyttää puuta ja turvetta. Kun metsää hakataan vähemmän kuin se kasvaa, niin metsien hiilinielu kasvaa. Sen pitäisi riittää myös EU:lle. Mutta ei. Me olemme periferiassa ja kun emme älynneet aikanamme hakata metsiä juuri oikeaan aikaan, niin meitä pitää rangaista. Suomella ei ole mitään hävettävää. Minua hävettää vihreiden ideologia, että meidän pitää uhrautua muiden EU-maiden puolesta, jotka rakentavat koko ajan lisää hiili- ja ruskohiilikapasiteettia Saksan malliin. Mitä mieltä blogisti on siitä?
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole missään vaiheessa ottanut kantaa siihen, miten muut EU-maat vastaavat osuudestaan päästöjen vähentämisestä. En itseasiassa tunne asiaa. Haluan vain todeta pari tosiasiaa EU:hun liittyen.
Ensinäkään EU:n parissa ei hyväksytä Suomen metsien hiilinielujen laskentaa samalla tavalla kuin suomalaiset itse haluaisivat. EU:n ympäristövaliokunnassa on n. 70 jäsentä, joista lskujeni mukaan 11 on Vihreää, joten Vihreiden syyttäminen asiasta on vain saman vanhan mantran toistamista ilman asiallista perustetta. Koska haluamme olla EU:n jäseniä, pelaamme EU:n säännöillä.
Toiseksi pidän Suomen hallituksen valitsemaa liikenteen päästöjen rajoittamista tavoittelevaa strategiaa toimimattomana ja typeränä. Biodiseliksi kutsuttu polttoaine tuottaa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiillinen polttoaine. Vaikka se sitoutuukin takaisin metsän kasvaessa, se ei sitoudu riittävän nopeasti. Typerä strategia on siksi, että muiden kehittyneiden valtioiden ja autonvalmistajien panostaessa autoilun sähköistämiseen, meidän hallitus kuvittelee voivansa luoda toisen todellisuuden: Mistä meillä on enää autoja 2025, kun dieseleiden (ja bensiiniautojen) valmistus loppuu?
Ilmoita asiaton viesti
Se on hyvä jos autot saadaan sähköistettyä. Entä sitten työkoneet, jotka käyvät kolmessa vuorossa kaukana sähköliittymistä. Viedäänkö esim metsiin täyteen ladattuja vaihtoakkuja neljän tunnin välein, jotta metsäkoneilla voidaan työskennellä? Ehkä vihreillä on joku parempi ratkaisu, hevoset?
Biodieseliä en pidä hyvänä ratkaisuna, ehkäpä kaasudieselit alkavat toimia. Kaasupulloja on ehkä järkevämpää kuljetella?
Metsät, suot ja maaperä sitovat hiiltä. Maaperän hiilimäärä on suurempi kuin kasvuston ja ilmakehän hiili yhteensä. Vihreät eivät puhu koskaan maaperän hiilestä, koska eivät ymmärrä asiaa.
Oleellista olisi nyt pyrkiä sitomaan ilmakehän hiiltä takaisin maaperään. Metsänhoidon vihreät ja muut perässähiihtäjät voisivat jättää alan ammattilaisille. Pitkäkuituisesta sellusta voidaan tehdä muutakin kuin kartonkipakkauksia kiinalaisille tuotteille. Öljy ja puuvilla voitaisiin korvata suomalaisella selluloosalla.
Ilmoita asiaton viesti
EU:ssa pitää osata pitää puolensa, eikä lähteä siitä, että kyllä ne siellä tietävät nämä asiat paremmin kuin me. Vähemmän tietävät. Olen samaa mieltä Sipilän hallituksen liikenteen fossiilisten polttoaineiden rajusta vähennystavoitteesta. Se johtaa kalliisiin ratkaisuihin, kun teknologia ei ole vielä kypsää.
Ilmoita asiaton viesti
– Biodiseliksi kutsuttu polttoaine tuottaa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiillinen polttoaine.
Ei pidä yleistää.
https://www.neste.com/fi/fi/node/17625
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuosta linkistä löydy mainos?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttavia testituloksia uusiutuvalla dieselillä busseissa, haastateltavana VTT:n professorin Nils-Olof Nylund
Ilmoita asiaton viesti
Suosittelin, vaikka en L. Heimosen tapaan ymmärrä koko hiilidioksidivääntöä sen vaikuttavuuden minimaalisuuden tähden. Pitäisi jo pikkuhiljaa siirtyä energiapolitiikkaan sen oikeilla termeillä eli mistä elintason ylläpitäjät löydetään tulevaisuuden kasvavan kulutuksen oloissa. Orjistako?
Ilmoita asiaton viesti
Nii mutta työpaikkoja pitää saada aikaseksi ja väestölle ruokaa kun heitä on yli 7 miljardia, metsät keräävät hiiltä ja myös luvuttavat hiiltä. Ihme kyllä, liitukaudella oli hiiltä ilmassa 2000ppm—4000ppm ja jopa 7000ppm ja keskilämmöt olivat silloin +15–20 astetta nykyistä korkeammat eli hiiltä oli ilmassa paljon ja ihmistä ei ollut pukkaamassa kasvihuonekaasuja. No matereet olivat kyllä eri asennoissa kuin nykyisin. Metsiä oisi saatava lisää kasvamaan -Liitukaudella oli kyllä merenpinta 200 m korkeammalla kuin nykyisin ja merivirrat olivat erilaisia kuin nykyiset ovat jne.8000 vuotta sitten metsiä oli jotain 62 miljoonaa neliökilometria ja nyt niitä ei ole kuin 40 miljoonaa neliökilometriä ja noistakin vain luonnontilassa yli 8 miljoonaa neliökilometriä kun 8000 vuotta sitten kaikki metsät olivat luonnontilassa että niitä ei oltu istutettu- No metsää voidaan saada rajummin kasvamaan kun peukaloidaan jälsien soluja ja sillai voidaan saada metsää kasvamaan jopa 80 % enemmän kuten kokeissa onkin saatu. Kokeita on tehty . On niitä keinoja joilla metsiä saadaan kasvamaan. Metsiä on jotain 4 miljardia hehtaaria ja osa metsisä kyllä häviää nyt pallossa, jonkun verran ja sitten on uusin tutkimus, että metsiä oisikin enemmän kuin mitä nyt on arvioitu että niitä oisikin 9% enemmän jne.
Ilmoita asiaton viesti